Länsi-Uudellamaalla on mediassa esiintynyt varmaa tietoa siitä, että alueelle suunniteltu junavarikko olisi VR:n tai mikäli se olisi HSL:n, niin sitten varikon rakennuskustannukset kaatuisivat vain sen kunnan vastuulle, jonne varikko rakennetaan. Näin ei tule tapahtumaan, koska mikään kunta ei tällaiseen epäreiluun malliin suostu. Varikko palvelee omalta osaltaan koko seudun junaliikenteen tarpeita ja siten lähes kaikkia HSL-kuntia. Seudun kunnalliset junavarikot rakentaa todennäköisesti Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy (JKOY) tai muu kuntien muodostama osakeyhtiö.

Kirkkonummen kuntaosuudet HSL:lle uhkaavat kasvaa voimakkaasti 2022. Kirkkonummen kunta maksaa julkisen liikenteen kustannuksista nyt n. 50% ja loput jäävät käyttäjän maksettavaksi lipunhinnassa. En kannata lipunhintojen nostoa ja mikäli palveluverkko halutaan säilyttää nykyisellään uhkaa kunnan maksuosuus nousta jopa 70%:iin. Tästä seuraisi kunnalle jatkossa miljoonien lisälasku. Mikäli varikko rakennettaisiin kunnan tulevaisuutta ajatellen loogisimpaan paikkaan, tulisi varikon asiantuntijoiden mukaan sijaita kunnan länsipuolella.

Manki tai Luoma on mielestäni täysin pois suljettuja vaihtoehtoja. Luoma luontoarvojensa ja maaperän sulfidisaven vuoksi ja Mankki peltojen omistussuhteiden takia. Yhtenä vaihtoehtona esitetty Vuohimäen louhosalue, joka on jo luontoarvoiltaan turmeltu alue. Jos emme pysty kuntana lausumaan sijaintipaikkaa Kirkkonummelta junavarikko tulee päätymään Luomaan pakkolunastamisen kautta, sillä se on ollut varikkosuunnitelmissa ns. ykköshevonen. Heitot siitä, että varikko sijoitettaisiin maanalle Espooseen tai Ämmässuolle on kuntaisten harhauttamista. Sitä rahaa ei löydy että, maanalle ruvettaisiin rakentamaan ja kaluston siirtäminen lentäen Ämmässuolle on hivenen haasteellista. Varikko tulee sijoittaa rantaradan varteen kustannustehokkaasti, mahdollisimman pienellä haitalla, työllisyyttä ajatellen ja ennen kaikkea kuntalaisten palveluiden paranemiseksi. 

Siuntio on osoittanut kiinnostuksensa asiaan. He ovat haistaneet lisätyöpaikkamahdollisuudet ja muiden kuntien maksamat infrakustannusten korvaukset. 

 HSL:n tavoitteena on kehittää matkustajia mahdollisimman hyvin palveleva, tiheä lähiju­na­lii­kenne ja vastata junaliikenteen tarpeeseen, kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Mikäli lisävarikkoja ei järjesty, nykyistä liikennettä joudutaan sopeuttamaan kysynnän mukaisesti, koska kalustoa ei riitä kaikkiin kasvaviin tarpeisiin. Tämä johtaa kalus­to­ko­koon­pa­nojen lyhentämiseen ja vuorovälien harventamiseen. Tämän suuntainen kehitys olisi erittäin epäsuotavaa. 

Artikkeli julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 28.5.2021.

PEKKA M. SINISALO 

kuntavaaliehdokas 

HSL:n hallituksen jäsen 

Pro Kirkkonummi