Kirkkonummen vammaispalvelu on kunnan järjestämä palvelu, joka on valtiorahoitteinen. Vammaispalvelu on aikoinaan perustettu pitämään vammaisten ihmisten puolia ja olen ollut yhteydessä lukuisiin sekä eläkeläis- ja vammaisjärjestöihin, joissa on toivottu, että joku ehdokas ottaa esille kunnan velvoitteet vammaispalvelu-, sosiaalipalvelu-, yhdenvertaisuus,- ja perustuslain sekavuudesta. Moni hoitoalan ammattilainen kokee, ettei heidän ammattitaitoaan kuunnella kunnan päätöksenteossa sekä moni kyseisiä palveluita käyttävä kokee ala-arvoista kohtelua. Nyt on tärkeää saada Kirkkonummen kunnalle oma hätämajoitustila, joka sekä työllistää että tekee Kirkkonummesta vetovoimaisen kehyskunnan, eikä hätämajoituspalveluita tarvitsisi ostaa kalliisti naapuri kaupungeista.
Joulukuussa 2006 New Yorkissa YK:n päämajassa oli koolla satoja valtioita ja vammaisjärjestöjä. Tuolloin hyväksyttiin useita vuosia neuvoteltu vammaisten henkilöiden ikioma ihmisoikeussopimus. Nyt elämme vuotta 2016, ja tuosta historiallisesta hetkestä on kulunut lähes kymmenen vuotta. Mitä sopimukselle kuuluu nyt kirjoitti Jukka Kumpuvuori, joka on vammaisoikeuksiin erikoistunut juristi, viisi vuotta sitten. Samalla Jukka Kumpuvuori totesi, että ratifiointiprosessi vei Suomelta kauan, kymmenen vuotta! Suomi on ollut viimeisiä EU-maita, joka Ratifioi sopimuksen. Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki pitää vammaissopimuksen ratifioinnin valmistelua ”luokattoman ala-arvoisena”. Etelä-Amerikan lähes kaikki maat ovat ratifioineet, samoin suurin osa Afrikan ja Aasian maista. Keskeisiä asioita, joista Suomea on moitittu ovat : Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (artikla 5): Syrjintäkielto on keskeinen osa vammaissopimusta. Oikeus esteettömyyteen (artikla 9). Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä (artikla 19): Työ ja työllistyminen (artikla 27): Sopimusvaltiot turvaavat avoimen ja osallistavan työympäristön. Kaikenlainen syrjintä työelämässä on kielletty.
Kirkkonummen vammaispalvelu on kuntasektorilla se taho, joka viranomaisena toimivaltansa rajoissa, on annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää menettelyllistä neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin! Selkokielellä siis autettava häntä, hänen yksilöllisissä tarpeissaan, ei luotava sosiaalisen stigman ilmapiiriä. Mutta mitä YK: n sopimus lopulta merkitsee – vai merkitseekö se mitään? Olen ollut vuosia vertaistukihenkilönä lukuisissa eri järjestöissä, ja minulla on varsin selkeän kuvan siitä, miten parantaa vammaisen ihmisen ja hänen omaistensa asemaa kuntasektorilla. Kirkkonummen kunnan vammaispalvelun päätöksenteossa, on alettava kuuntelemaan ja antamaan painoarvoa sekä vammaisjärjestöjen asiantuntemukselle että riippumattomille terveydenhuollonasiantuntijoil
Juttu julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 14.4.2021.
Jan-Christian Halmela
Kuntavaaliehdokas
Viimeisimmät kommentit