Helsingin seudun liikenteen (HSL) raide­lii­kenteen matkus­ta­ja­määrät ovat kasvaneet voimakkaasti eikä kasvun pysähtymisestä ole merkkejä. Toden­nä­köi­sesti myös HSL-alue laajenee nykyisestä esimerkiksi Järvenpäähän.

– Palvelutason ylläpitäminen edellyttää uuden junakaluston hankkimista. Kun nykyiset Flirtti-junat ostettiin 15 vuotta sitten arveltiin, että niillä selvitään 2030-luvulle asti. Käytön nopea kasvu vaatii kuitenkin lisää kalustoa jo pian 2020-luvun puolenvälin jälkeen, kertoi rata-asioiden projek­ti­johtaja Kimmo Sinisalo HSL:ltä.

– Vuorovälien tihentämisen ja toiminta-alueen laajentumisen arvioidaan kasvattavan junien tarvetta noin 30-40:llä. Tämän ohella harkitaan lisäksi 20-30 junan hankin­ta­op­tiota. Uusien junien käyttöönoton myötä on mahdollista lisätä liikennettä Kirkko­num­menkin suuntaan.

– Kun Espoon kaupunkiradan jatke Leppävaarasta Kauklahteen toteutuu saadaan tälle välille lisäraide jolloin on mahdollista järjestää Kirkkonummen ja Helsingin välille yksi juna lisää tunnissa eli vuoroväliksi muodostuu 20 minuuttia.

Varikko välttämätön

– Suurempi kaluston määrä vaatii lisää varikkotilaa junien huoltoa ja kunnossapitoa varten. 2020-luvun aikana tarvitaan yksi uusi varikko ja mikäli Pisara-rata Helsingissä toteutuu tarvitaa 2030-luvulla toinen. Ensimmäinen uusi varikko tulee saada käyttöön vuonna 2026, kertoi Sinisalo.

Väylävirasto selvittää parhaillaan mahdollisia varikkojen sijoi­tus­paikkoja Espoossa, Keravalla, Kirkkonummella sekä Vantaalla Kehäradan tuntumassa. Varikko vaatii riittävästi suoraa rataa ja muutoinkin reilusti tilaa. Paras paikka on siellä mistä juna lähtee.

Kirkkonummella mahdollisina sijoi­tus­paik­koina on ollut esillä Luoma ja Vuohimäki, joista jälkimmäinen on saanut enemmän kannatusta. Vuohimäen valinta paikaksi vahvistaisi raideyhteyttä Kirkkonummelle, josta tulevai­suu­dessa tullee kaupunkiradan pääteasema. Rantarata-illassa Vuohimäki sai yleisöltä Luomaa enemmän tukea.

Rakentaminen radan tuntumaan

Kirkkonummi varautuu 50.000 – 60.000 asukaslukuun lähivuo­si­kym­meninä, mikä edellyttää huomattavia panostuksia joukko­lii­ken­teeseen.

– Maankäytön suunnittelussa lähdetään siitä, että uusi rakentaminen keskittyy voimakkaasti ratojen tuntumaan. Masala, Jorvas ja Tolsa ovat alueita missä maankäyttöä tullaan tehostamaan. Mahdollinen tuleva ja Veikkolaa sivuava Tunninrata Helsingin ja Turun välillä tuo raideyhteyden myös Pohjois-Kirkkonummelle, kertoi arkkitehti Seppo Mäkinen kunnan puolelta.

Yksityi­sau­toilun rooli liikkumisen välineenä tulee muuttumaan tulevai­suu­dessa. Tämän hetken yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lussa lähdetään siitä, että raideliikenne voi korvata merkittävän osan autolii­ken­teestä.

Kimmo Sinisalon mukaan junavarikko Kirkkonummella loisi pohjaa junaliikenteen merkittävälle parantamiselle. Noin viiden vuoden kuluttua olisi mahdollista lisätä liikennettä Helsingin suuntaan.

Rantarata-illan järjestänyt Pro Kirkkonummi ry – Pro Kyrkslätt rf on puolueisiin sitoutumaton ryhmä, jolla on kuusi valtuutettua ja kolme varaval­tuu­tettua.

PEKKA POUTANEN