Valtuutetut jakavat kuntalaisten eurot eri toiminnoille. Tästä kunnan päätöksenteossa on perustaltaan kyse. Kaikki päätöksenteko lähtee vuosittain tehtävästä talousarviosta, sekä käyttösuunnitelmasta Se miten ne eurot jaetaan, riippuu arvoista, lakisääteisistä palveluista sekä osaamisesta. Kun rahojen jako on suoritettu, tehdään päätökset niiden raamien sisällä. Lisätalousarvioita investointeihin sekä määrärahoihin haetaan valtuustolta lupaa, useamman kerran vuodessa. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertaista.

Kuluneella valtuustokaudella olen useamman kerran puuttunut erittäin huonoon kuntalaisten rahojen käyttöön sekä vaatinut tarkempaa talousraportointia. Kun kuntalaisten euroja käytetään pitkäksi meneviin investointeihin, on ne rahat pois muualta. Veroeurojen käyttö on kokonaisuus, joka tulee osata ajatella. Olen itse ajanut hyvin voimakkaasta terveitä ja turvallisia tiloja (koulut, päiväkodit, muut rakennukset), ja varaa tulee olla myös siirtää väistötiloihin huonosta sisäilmasta kärsivät. Päätöksenteossa on helppo tuijottaa yhtä hankesuunnitelmaa ja tehdä helppoja päätöksiä. Vaatii taitoa palauttaa asia, pyytää uusi suunnitelma – järkevöitettynä, vaatia väistötilat ja edetä päätöksentekoon. Kun puhutaan kymmenien miljoonien hankkeista, tuhansista neliöistä, on väliä millainen rakennuksesta rakennetaan. Investointien sekä talouden ammattilaisena, tiedän, että riskin ottamisella on hintalappu. Kunnallisissa investoinneissa, on hintalapulla oltava merkitystä, jotta saamme kaikki pakolliset investoinnit toteutettua sekä mahdollisimman hyvät palvelut kuntalaisille. Tällä hetkellä on päätöksenteossa Gesterby-Winellska koulukeskus, Nissnikun koulu, Kantvikin koulun peruskorjaus sekä uusi kaksikielinen lukio. Käytettävissä olevat rahat pitää osata jakaa niin, että jokainen näistä, erittäin kiireellisistä rakennuksista rakentuu. Rahat on riitettävä myös toimintaan sekä väistötiloihin rakentamisen ajaksi. Laatua investoinnissa on osattava vaatia, mutta riskit tulee minimoida. Päättäjillä tulisi olla talousymmärrystä, tai taitoa kuunnella sekä vaatia konkreettisia toimia, miten investoinnit saadaan toteutumaan järkevinä sekä nopealla aikataululla.

Haluan, että meillä on varaa palkata jatkossa sijaisia kouluihin sekä päiväkoteihin, ryhmäkoot säilyvät maltillisina, rakennuksista pidetään parempaa huolta, tukitoimet ovat riittävät, nuorisolle on hyvät palvelut, vanhusten huolto on hyvää. Nämä kaikki ovat lakisääteisiä, mutta luottamushenkilöt silti päätämme minkä tasoisina palvelut tuotetaan, koska me jaamme eurot toiminnoille. Lakisääteisten palveluiden lisäksi on joukko muita palveluita, johon rahat on jaettava. Ulkoreitit, liikuntapaikat, yrittäjien palvelut esimerkkeinä asioista, jotka vaikuttavat kuntalaisten arkeen. Sen vuoksi, että rahat jaetaan oikein, on kunnan taloudenpito oltava jatkossa huomattavasti tarkempaa. Investoinneissa, rakentamisen valvonnan lisäksi, on oltava parempaa talouden valvontaa ja sisäisiä prosesseja on voitava kehittää tarkemmiksi, jotta voimme tehdä tulevat, pakolliset säästöt niin, että ne vaikuttavat kuntalaisten palveluihin mahdollisimman vähän. Tämä on täysin mahdollista, mikäli päättäjät näin haluavat.

Artikkeli julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 10.6.2021.

Noora Piili
valtuutettu, palvelutuotannon lautakunnan vpj
agronomi, MMM