Kirkkonummen keskustan uusi kirjasto on kiistämättä hieno.

Kirjaston rakentamisen, eli investoinnin talous on kuitenkin asia joka, tulisi selvittää heti. Budjetti on ylitetty rankasti, ilman valtuuston päätöstä. Valtuusto on ylin kunnan taloudesta päättävä elin.

Kirjaston rakentaminen on kokenut monia haasteita. Ensimmäinen virhe oli valtion tuen ajoitukseen liittyvässä kiireessä valita vain arkkitehtisuunnittelutoimisto, mutta ei rakennusteknistä suunnittelijaa. Tämä tarkoittaa sitä, että arkkitehti suunnitteli rakennuksen, jonka jälkeen tekniset asiat yritettiin sovittaa kalliisiin suunnitelmiin, jolloin tulos oli vieläkin kalliimpi.

Seuraava ongelma syntyi maaliskuussa 2019 kun pääurakoitsija meni konkurssiin. Urakoitsijaa valittaessa ei ollut mitään merkkejä yrityksen vaikeuksista. Virkamiehet ottivat urakan kiireellä haltuunsa, tekivät tarpeelliset sääsuojaukset ja kilpailuttivat uuden urakoitsijan hankkeen loppuun saattamiseksi. Tässä yhteydessä syntyi miljoonien lisäkustannukset. Arkkitehtisuunnittelun kustannukset tuplaantuivat, suojaus ja edellisen urakoitsijan virheiden korjaaminen aiheutti kustannuksia. Missään vaiheessa lisäkustannuksia ei kuitenkaan tuotu päätöksentekoon. Myöskään kustannusten karsintaan ei kiinnitetty huomiota, esimerkiksi sisustuksen järkeistämiseen. Kirjaston kalustamiseen ja sisustuksen suunnitteluun on mennyt merkittävä määrä rahaa.

Joulukuussa 2019 kunnanvaltuusto päätti vuoden 2020 talousarviosta. Tällöin uuden rakennuttajan kustannukset olivat selvillä ja talousarviossa kirjaston kokonaiskustannukseksi esitettiin ja valtuusto hyväksyi 14,8 milj. €, josta 3,0 milj. € jäljellä käytettäväksi vuonna 2020.

Kun rakennus oli lähes valmis, palvelutuotannon lautakunnalle tuotiin 20–21 milj. €:n arvio kustannuksista. Rahat oli jo käytetty. Tein lautakunnalle esityksen ulkopuolisen selvityksen teettämisestä, jotta saamme ymmärrystä ja selkeyden talousarvion ylitykselle. Esitys hyväksyttiin, mutta seuraavassa käsittelyssä se hylättiin. Enemmistö päättäjistä ei halua selvitystä tehtävän. Virkamiehet ovat tehneet oman selvityksen, mutta siinä ei esim. puututa siihen, salliiko hallintosääntö eli toimintavaltuudet ylittää valtuuston päättämän määrärahan useilla miljoonilla euroilla kesken hankkeen.

Seuraavaksi esitin palvelutuotannon lautakunnassa, että lisämäärärahaa ei hyväksytä ennen ulkopuolista selvitystä. Määrärahaa ei hyväksytty, mutta ulkopuolista selvitystäkään ei haluttu. Nyt asian on käsitellyt kunnanhallitus, joka päätyi ratkaisuun, äänestyksen jälkeen, että rahat myönnetään ja selvitystä ei tehdä (Antti Kilapan esitys hävisi 11-2). Äänestystulos merkitsee, että enemmistöä kunnanhallituksesta ei kiinnosta miten tällainen talousarvion ylitys – ilman päätöksentekoprosessia on ollut mahdollista tehdä.

Kunnanvaltuutetuilla tai virkamiehillä ei ole valtuuksia käyttää kuntalaisten rahoja etukäteen, ilman päätöstä. Asia tulisi ehdottomasti selvittää ulkopuolisella tarkastajalla, jotta saamme paremman toimintamallin muissa hankkeissa ja se tulee käytäntöön heti. Kunnassa on isoja rakennushankkeita menossa eikä sama virhe voi enää toistua.

Monet puolueet puhuvat läpinäkyvyyden ja kuntalaisten osallistamisen puolesta. Mikäli tällaista miljoonien varojen käyttöä – ilman valtuuston päätöstä, ei haluta edes selvittää ulkopuolisella tarkastajalla, on puhe avoimuudesta sanahelinää.

Pro Kirkkonummi on tehnyt asiassa johdonmukaista työtä, saattaakseen tällaisen kuntalaisten varojen vastuuttoman käytön loppumaan. Taloudesta on kannettava vastuuta. Nyt käytetyt ylimääräiset miljoonat ovat pois jostain muusta. Ne voivat olla pois lasten päivähoidon henkilöstöstä, ikäihmisten palveluista tai tien turvallisuuden parantamisesta.

Vastuullisena taloudenammattilaisena, en voi hyväksyä tällaista menettelyä. Olen tehnyt kaikkeni muutoksen eteen, nyt siihen vaaditaan vielä enemmistö valtuutetuista.

Noora Piili
Pro Kirkkonummi ry – Pro Kyrkslätt rf
kunnanvaltuutettu,
palvelutuotannon lautakunnan varapuheenjohtaja

Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 9.12.2020