Asemakaavaehdotus suuren datakeskuksen rakentamiseksi ns. Sundsbergin kolmioon Kolabackenin alueelle on juuri asetettu nähtäville. Materiaaliin sisältyy varsinaisten kaavatietojen lisäksi vastaukset luonnosvaiheessa asiasta annettuihin lausuntoihin. Itse lausuntoja ei ole asetettu nähtäväksi. Koska asiaa on julkisesti käsitelty lähinnä suurena ilmastopäästöjen vähentämisen mahdollistavana hankkeena, on syytä tarkastella sitä hiukan tarkemmin. Asiaan perehtyvien kannattaakin tarkastella kaikkia asiasta annettuja lausuntoja ja hankkeen kokonaisuutta.
Uudenmaan ELY-keskus antoi hankkeesta syksyllä 2020 hyvin kriittisen lausunnon, jonka kritiikkiin kaavaehdotus vastaa vain pieneltä osin. ELY-keskus edellytti erillisen ilmastoselvityksen laatimista. Tällainen onkin nyt kaavaehdotuksen liitteenä. Siinä ja kaavaselostuksessa korostetaan 200 MW datakeskuksen hukkalämmön hyödyntämisestä syntyviä päästövähennyksiä kolmen kunnan alueella. Sähkön tuontia varten pitää rakentaa 400 kV kaapeliyhteys alueelle. Hanketta markkinoidaan ilmastopoliittisesti merkittävänä, ja sen sanotaan vähentävän Espoon ja Kirkkonummen hiilidioksidipäästöjä 60%. Tämän mittaluokan hanke saattaa lisätä Kirkkonummen kokonaisenergian tarvetta jopa kymmenillä prosenteilla. Kaavaselostuksen mukaan Kirkkonummi edellyttää, että datakeskustoimijat käyttävät päästötöntä energiaa. Kuten ilmastoselvityksestäkin ilmenee, Kirkkonummella ei ole tähän mitään keinoja. Ilmastoselvityksessä todetaankin, että ”Kaavallisia, juridisesti päteviä vaihtoehtoja ei ole käytettävissä, jotta kaavan alueelle rakennettavan datakeskuksen käyttämä energia voitaisiin velvoittaa olevan päästötöntä energiaa.” Ainoa keino toteuttaa tällainen vaatimus olisi datakeskuksen sijoittaminen kunnan omistamalle alueelle. Ilmastoselvityksessä sanotaan oletettavan, että datakeskustoimija käyttää päästötöntä energiaa. Vähintään yhtä oletettavaa on, että kyseiset yhtiöt vapaassa markkinataloudessa päättävät itse, millaista energiaa ostavat. Joka tapauksessa Kirkkonummen alueella käytettävä energian kokonaismäärä tulisi nousemaan huomattavasti. Mikäli tämä energia lisää hiilidioksidipäästöjä, Kirkkonummen Hinku-tavoitteet karkaavat tavoittamattomiin. Kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kunnan julkistetulle pyrkimykselle vähentää kunnassa syntyviä ilmastopäästöjä Kolabackenin alueelle sijoittuvien yritysten energian hankinta on olennainen asia.
Asemakaava-alue on yleiskaavassa määritelty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU). Lausunnossaan ELY-keskus toteaa, että asemakaavaan lähtökohtana tulisi ensisijaisesti olla yleiskaavan tarkistaminen eikä asemakaavojen laatiminen yleiskaavan vastaisesti, ja luontevin kaavataso hankkeen soveltuvuuden tutkimiseksi olisi yleiskaava. ELY-keskus myös edellyttää, että hankkeen ilmastovaikutusten kokonaisuus tulee avata. Kuten ilmastoselvityksestä ilmenee, energian tuotannon kokonaistarkastelu ei näytä puoltavan hankkeen edullisia ilmastovaikutuksia, joiden kokonaisuus ei ole kunnan hallinnassa.
ELY-keskuksen mukaan on myös tarpeen ottaa huomioon, että maankäyttö ei saisi aiheuttaa merkittävää metsäkatoa. Tämä ei näytä toteutuvan kaavaehdotuksessa. Suuri osa aluetta on toki eri kasvuvaiheissa olevaa nuorta metsää, joka syntyi vuonna 2000 toteutetun alueelle kaavaillun golfkenttähankkeen vuoksi tehtyjen luvattomien avohakkuiden tuloksena. Golfkenttää varten haettu toimenpidelupa kaatui korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksellä vuoden 2003 alussa. Tällöin alueelta oli jo kaadettu runsaasti vanhaa metsää ikihaapoineen. Lahopuuta ja vanhan metsän sirpaleita alueelle jäi kuitenkin, mikä näkyy myös kaavamateriaalissa olevien luontoselvitysten tuloksista. Koko alueella havaittiin 90 esiintymää erittäin uhanalaista lahokaviosammalta, ja esiintymä arvioitiin elinvoimaiseksi. Esiintymistä merkittävä osa jäisi rakennettavan alueen alle ja tuhoutuisi. Kaavaselostuksen mukaan esiintymät olivat itiöpesäkkeettömiä, eikä niillä ole elinmahdollisuuksia lahopuun vähäisyyden vuoksi. Selvitys tehtiin heinä-elokuussa 2020. Lahokaviosammalen itiöpesäkkeet syntyvät myöhään syksyllä ja häviävät tai kuivuvat vaikeasti havaittaviksi kesään mennessä. Fertiilien itiöpesäkkeiden esiintymisen osalta selvitys vastaisikin esimerkiksi lokakuussa tehtyä sinivuokkoselvitystä, jossa tavattaisiin vain lehtiä mutta ei lainkaan kukkivia sinivuokkoja. Alueella on edelleen melko runsaasti lahopuuta, eikä mikään viittaa siihen, etteikö laji voisi alueella säilyä. Havaitulla viitasammakolla ei kaavaselostuksessa arvioida olevan mahdollisuuksia menestyä alueella. Tästä ei kuitenkaan ole mitään näyttöä, ja alueella edelleen olevat kosteikot luovat yhdessä lajille hyvinkin mahdollisen elinympäristön, jos yhteydet näiden välillä säilyvät. Alueen parhaasta kosteikoista, jossa pesii mm. joukko EU:n lintudirektiivin 1-liitteen lajeja, ei ole tehty lainkaan luontoselvitystä, mitä yleiskaavan sisältövaatimusten huomioiminen asemakaavassa edellyttäisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaan.
Pertti Panula
Viimeisimmät kommentit