Joukkoliikenteen tilanne Uudellamaalla

Kirkkonummen työmat­ka­lii­ken­teestä lähes 2/3 suuntautuu pääkau­pun­ki­seu­dulle. Kaikkea työmatka- ja koulu­mat­ka­lii­ken­nettä ei suinkaan tehdä omalla autolla, vaan joukko­lii­ken­teellä. Joukkoliikenne on kunnan kehitykselle ja elinvoi­mai­suu­delle erittäin tärkeä tekijä. Junaliikenteen kysyntä HSL-alueella on kasvanut viime vuosina vuosittain n. 2.5%-3%. 2019 tammi- lokakuussa kasvua on ollut jopa 5.9%. MAL 2019 (Maankäyttö-Asuminen-Liikenne) -suunnitelman toimenpiteet kasvattavat kysyntää runsaasti edelleen ainakin vuoteen 2050 saakka. Kirkkonummen kunta ja HSL ovat sitoutuneet yhdessä sovittuihin MAL-suunnitelman mukaisiin toimen­pi­teisiin.

Nykyinen junakalusto, 81 Sm5 FLIRT-junaa, ei enää riitä nykytasoisen liikenteen järjestämiseen eikä liikenteen kehittämiseen (vuorovälit, matkus­tus­väljyys). Kalusto vanhenee ja tarvitsee suurempia ja aikaa vieviä perus­kor­jauksia. Junaka­lus­to­tar­vetta kasvattaa 2020-luvulla myös Järvenpään lisäliikenne, Espoon kaupunkirata ja Kerava-Nikkilän radan avaaminen henki­lö­lii­ken­teelle. 2030-luvulla junaka­lus­to­tar­vetta kasvattaa edelleen kaupun­ki­ra­ta­lii­kenteen vuorovälin tihentäminen ja Helsinki-Pasila rauta­tie­jär­jes­telmän kehittäminen (mahdollinen PISARA).

Jotta lisääntyvä liikennetarve saadaan tyydytettyä, kalustotarve on aluksi n. 40:lle junalle ja jatkossa 30:lle junalle. Nykyisen HSL-junien Ilmalan varikolle ne eivät enää mahdu. Uusi kalus­to­han­kinta edellyttää uutta huoltohallia ja varikoita. Uudet varikot mahdol­lis­tai­sivat lisäksi Helsinki-Ilmalan huolto­rai­teiden käyttämisen matkustajia palvelevalle junalii­ken­teelle, mikä helpottaisi valtavasti painetta ruuhkaisella Helsinki-Pasila välillä.

Miksi HSL sitten ei tukeudu entistä enemmän Ilmalaan?

VR:n omistaman Ilmalan varikon käyttö on epävarmaa sillä VR:n omat tarpeet junaliikenteen kehittämiseen lisäävät Ilmalan varikon käyttöä. Lisäin­ves­toinnit Ilmalan varikolle olisivat näin ollen epäloogisia, koska PISARA-tilatarpeessa Ilmalan käyttö kaupun­ki­ra­ta­lii­kenteen huoltopaikkana ei olisi edes mahdollista. Maapohjan laatu Ilmalassa sekä nykyisten toimintojen tilankäyttö vaikeuttaa lisäksi lisära­ken­ta­mista merkittävästi.

Ilmala ei siis ole vaihtoehto, mihin sitten? Espoon kaupunkiradan jatke Kauklahteen ei etene ennen kuin päätös varikoista on tehty. Kirkkonummen tavoitteena tulee olla kaupunkiradan jatkaminen jatkossa Kirkkonummelle asti. Luoman kulttuu­riym­pä­ristö sekä rakentamiselle erittäin epäedullinen savipelto ei tue varikkoa Mankki-Luoma alueelle. Varikkojen tulisi sijaita linjojen aloitus- ja lopetuspäissä, jotta mahdollisimman jouheva liikennöinti mahdollistuu. Varikolle liittyminen vaatii pitkää suoraa rataverkolla, kulku­yh­teyksien on lisäksi oltava hyvät. Varik­ko­toi­mintoja ei ole järkevää hajauttaa ja alueella on oltava tilaa kaluston seisottamiseen. Kerava on valmis ottamaan varikon Jäspilään, joten rantaradan varikon paikka on jäänyt Espoon ja Kirkkonummen väliseksi kiistaksi. Molemmat vastustavat Mankkia ja Luomaa, mutta Espoo pitää Kirkkonummen Vuohimäkeä mahdollisena paikkana, joka luonto-olosuhteiltaan, maapohjaltaan sekä rantaradan junaliikenteen ja kunnan tulevaisuuden kehit­ty­mis­nä­kymien vuoksi olisi mielestäni järkevin vaihtoehto koko läntisen Uudenmaan ja erityisesti Kirkkonummen sekä Siuntion junaliikenteen kehittämistä ja palvelutason nostoa silmällä pitäen.

Onko kysymys rahasta ?

Helsinki, Kerava ja Kirkkonummi pitävät varikkojen organi­soi­mi­sessa ja kulujen jakamisessa parhaana vaihtoehtona junaka­lus­to­yh­tiötä. Vantaa on valmis seudulliseen ratkaisuun VR:n ja Ilmalan varikon ollessa mukana. Junaka­lus­to­yhtiön osakkaiksi tulisivat kaikki HSL:n jäsenkunnat. Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät vastusta junaka­lus­to­yhtiön omistuspohjan laajentamista. Mielestäni, koska varikon rasitus koituu Kirkkonummelle, Kirkkonummen on saatava helpotusta osuudestaan varikkoon liittyvistä kustannuksista.

HSL:n tavoitteena on kehittää matkustajia mahdollisimman hyvin palveleva ja tiheä lähiju­na­lii­kenne sekä vastata junaliikenteen kasvavaan tarpeeseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Mikäli lisävarikkoja ei rakenneta, ei uutta kalus­to­han­kintaa voida käynnistää. Espoon kaupun­ki­ra­dasta ei käytännössä ole mitään hyötyä jos kalustomäärä ei riitä liikenteen lisäämiseen. Nykyistä liikennettä joudutaan todennäköisesti jopa sopeuttamaan, koska kalustoa ei riitä kaikkiin kasvaviin tarpeisiin. Tämä johtaa kalus­to­ko­koon­pa­nojen lyhentämiseen ja vuorovälien harventamiseen. Seiso­ma­kuor­masta (seisomapaikat) tulee tavanomainen liiken­nöin­titapa ja kuormituksen kasvu johtaa liikenteen hidastumiseen, kaluston kulumiseen sekä korjaustarpeen kasvuun. Ikävinä vaihtoehtoina olisi esim. ruuhka­lii­kenteen kalliimpi hinta kysynnän tasaamiseksi sekä polkupyörien ja lastenvaunujen hinnoittelu junissa. Tämän suuntainen kehitys olisi erittäin epätoivottavaa.

Mikäli junahankintoja ei varikkojen puuttumisen vuoksi voida tehdä on tilanne vuonna 2030 maltillisella 3% kasvulla hyvin synkkä. Junat tulevat olemaan täynnä Kauklahti-Tuomarila tasolla ja Leppävaaran kohdalla Kirkkonummelta päin tultaessa täyttöaste ylittää kaikissa skenaarioissa yli 200%:n täyttöasteen. Helsingistä päin lähdettäessä Kirkkonummelle ei junaan nousua kannata jättää viimetinkaan. Kyytiin ei enää mahdu.

PEKKA M. SINISALO
kunnan­val­tuu­tettu
HSL:n hallituksen jäsen
Pro Kirkkonummi